lauantai 2. helmikuuta 2013

Kaikuluotain

Tässä minä istun. Tässä minä istun enkä tiedä mitä kirjoittaisin. Kirjoitan sitten vain jotain.

Sinänsä erikoinen viikonloppu kun olen joutunut saanut viettää sen aivan yksin, ypöyksin. Täällä kylällä, jossa shoppailun mahdollisuudet rajoittuvat k-kauppaan, s-kauppaan ja apteekkiin. Ja ehkä muuten vähän liioittelin, en kuitenkaan aivan yksin ole. Asuu täällä kylällä muitakin. Kirjoitin aluksi, että olen joutunut olemaan yksin, sillä torstaina kun A lähti bussille niin olin kyllä ihan pissit pöksyssä koko päivän kun en yhtään osannut olla. Viittä vaille etten rupennu pillittämään. Mutta sitten kirjoitinkin, että olen saanut viettää sen yksin, kun olen viettänyt mahtavaa laatuaikaa ihan omanitsen kanssa! Ja on turvallista huomata, että yksinkin viihtyy ja pärjää.

Minulla on muuten kahdet uudet hienot juoksulenkkikengät. Yhdet talvelle ja toiset kesälle. Talven juoksulenkkarit ovat kuulemma liian hiostavat kesällä, ja kesän juoksulenkkarit ovat kuulemma liian tuulta läpäisevät talvella. Niin sanoi ainakin myyjä, joka ehdottomasti käski ostaa kahdet kengät. Yllättävää. Laittaisin niistä kuvia tänne, mutta en jaksa valokuvata lenkkikenkiäni.

Ps. jos ruoasta puhutaan, niin pinaatti-feta-kerma pasta on hyvvää. Niin on yksinkertaista tehdä kuin kuulostaakin, valkosibua, normisibua ja mustapippuria kö vähän lisää. Laittaisin siitäkin valokuvan tänne, mutta ruokianikaan en jaksa kuvata, niin en sitten laita. Ehkä voitte googlettaa. Ei ole esteettisesti kaikista kivoimman näköistä, mutta sitäki parempaa. Ja kun tälle linjalle nyt lähdettiin niin vinkiksi vaan, että vaikka ne uudet taffelin cheddar cheese ballssit näyttää hyviltä, niin ei kannata kokeilla. Ja pirkan rallymixit on myös kuraa.

Ehkä voisin jotain asiaakin kirjoittaa. Psykologin alku minussa nostaa siis päätään. Ensimmäiseksi laitan tällaisen linkin, mistä isäpappa vinkkasi. Vinkkaan nyt sitten eteenpäin tätä niille, joita aihe kiinnostaa. Hieman kärjistetystihän kirjoittaja kirjoittaa, mutta viesti on selkeä ja hälyttävä.  Jos jotain nostan tuolta artikkelista esille:

"Suomessa KELA vaatii, että potilas syö 6kk:n ajan mielialalääkkeitä ennen kuin pääsee terapiaan."

Lääkkeet eivät poista eivätkä käsittele ongelmaa, ne vain "piilottavat" sen, mahdollisesti tuhoisin seurauksin. Mielenterveyspotilaan ensisijaisen hoidon tulisi olla terapia, eikä lääke...

"Viimeisin hoitotrendi maailmalta on jo nk. vastasyntyneiden psykiatria. Perusteluna hoidon tarpeelle selitetään, että maailmassa miljoonien 0-5 vuotiaiden kemiallinen tasapaino vaatisi psyyke- lääkitystä jo ennen kuin aivot ovat fyysisesti vielä alkaneet kehittyä" 

Tarviiko tähän nyt mitään sanoa..

"Ihminen on nykyään merkityksetöntä käyttökamaa. Ihmisen tunteet, mieli ja sielu häiritsevät bisneksen tekoa"

No sellaista. Lukekaa. Sitten vielä se, että varsinkin nuorten keskuudessa mielenterveyspalveluita tarvittaisiin entistä enemmän ja valtio leikkaa budjettiaan juuri sieltä missä sitä rahaa tarvittaisiin. Missä mennään vikaan?

http://manemck.wordpress.com/2011/01/20/masennuslaakkeet-ovat-yksi-syy-vakivaltaan/

Muutama sananen onnellisuudesta. Eräs täällä lääketieteen linjalla opiskeleva tyttö oli kysyttäessä, miksi juuri lääketiede, vastannut, että "mieti, paljonko sitä sitten tienaa". Samaan ilmiöön olen joskus törmännyt keskustellessani sellaisen kanssa, joka on hakenut opiskelemaan kauppatieteitä, taloustieteitä, tai jotain sellaista. Liian monia tuntuu motivoivan raha, valta ja asema. On ehkä yleinen harhaluulo, että rahan, aseman tai vallan kautta saavutetaan hyvä elämä. Ihmiset takertuvat niin lujasti esimerkiksi vaikkapa siihen, että on tärkeää tienata paljon rahaa, että unohtavat elämän todellisen tarkoituksen. Tai ehkäpä joku tosissaan kokee oman elämänsä tarkoituksen olevan siinä, että tienaa mahdollisimman paljon tai saavuttaa mahdollisimman paljon valtaa. Kuitenkin tiedetään, että onnea on turha hakea ulkoisista tekijöistä. Kokemus hyvästä elämästä ja onnellisuudesta on ihmisen sisältä nouseva, tuleva. Oikotietä onneen ei ole.

Toivoisinkin että tulevaisuuden yritysten, valtioiden johtajat ynnämuut eivät olisi niitä asemaa, rahaa ja valtaa havittelevia. Taitaa olla turha toivo.

J.S.Milssin ajatuksia: "Ihmiskunnan oloissa eivät mitkään suuret parannukset ole mahdollisia, ennen kuin ihmisten perimmäisissä ajattelutavoissa tapahtuu suuri muutos."


ps. Yksi minun unelmistani on opetella soittamaan pianoa laulamisen kera. A sanoi, että se sopisi minulle. Soittaisin ja laulaisin ainakin tätä, Freemanin versiota, joka on kyllä aika itkettävä:


http://www.youtube.com/watch?v=38Y3EoQC2XI

Jos lähdet mun luotain
ajaudun haaksirikkoon
oot mun kaikuluotain
minut viet satamaan

Olet maa josta kasvoin
minut kaskeksi raivaat
kun miljoonin kasvoin
mua uudistetaan

Suo minun tulla
anna kyynelten juosta
kohta hengitän silmiis
ole valmiina vaan
anna viereesi tulla
nosta hukkuva suosta
suo mulle aikaa
niin voimaa mä saan

Anna viereesi tulla
suo mulle aikaa
sua vain rakastaa

Anna kyynelten juosta
anna viereesi tulla
suo mulle aikaa
sua vain rakastaa

Minun kaikuluotaimeni on kolmensadanviidenkymmenen kilometrin päässä minusta. Onneksi enää vain 2 yötä.

Loppukevennykseksi arvaatko kuka ;)


Minulla on teitä ystävät iksu!

J