Thomas Moren Utopia

Heippa, tässäpä vähäsen minun ajatuksia Moren kehittämästä ihanneyhteiskunnasta ja oppimisen tärkeydestä. Tämä on siis ote eräästä kasvatuspsykologian tehtävästä ja herätti ajatuksia niin, että halusin tänne asti kertoa. Thomas More eli siis joskus 1500-luvulla ja Utopia on hänen kirjoittamansa kirja.

Thomas More kehitti omana aikanaan kuvitteellisen näkymän onnellisten saaresta. Saarella opiskelu oli keskeisin vapaa-ajan harrastus ja kaikilla oli mahdollisuus toteuttaa itseään tulemalla opiskelun kautta viisaaksi. Hänen mukaansa viisaaksi tuleminen vaatii kirjojen opiskelua, sekä arjessa tapahtuvaa oppimista. Moren ajatus on, että oppimisesta ei ole hyötyä, jos sitä ei siirrä muille, ja yhdessäolo sekä elävä puhe on tärkeämpää kuin kirjoitettu sana. Moren saarella vapaa hengenviljely oli ihmisten päämäärä. Vapaassa hengenviljelyssä ihmiset ovat vapaita ruumiillisesta työstä ja aika käytetään juurikin tuohon vapaaseen hengenviljelyyn. More kuvaa, että oppimisen ja koulutuksen tulisi siis painottua ihmisen itsensä kehittämiseen. More myös näki rahan hankkimisen opiskelun kautta huonona asiana.  (Pekka Sallila toim. Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus, Markku Leinonen.)
 
 Olen Moren kanssa hyvinkin pitkälti samaa mieltä. Ihmisen onnellisuus rakentuu monista asioista, mutta ajattelen, että yksi onnellisuuden rakennusaine on uuden ja mielenkiintoisen oppiminen, oli se sitten omasta itsestä oppimista tai jostakin asiasta oppimista. Oppiessaan ihminen kokee niin sanottuja ahaa-elämyksiä. Ahaa-elämykset kuvaavat sitä, että on tehnyt jonkin uuden ja mielenkiintoisen havainnon. Lamppu on niin sanotusti syttynyt. Ihmisellä on tarve itsensä kehittämiseen. Ihminen tarvitsee tunnetta siitä, että elämällä on tarkoitus. Ilman itsensä ja ajatustensa kehittämistä ei voi saavuttaa elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. Juurikin aikuisilla yleissivistävä koulutus on yleensä jo loppunut ja ajatusten kehittäminen muodostuu tärkeäksi elämänlaajuiseksi oppimiseksi.
 
 Vaikkakin Moren Utopian ideologia on hieno, ei pidä unohtaa sitä, kuinka mahdollista se on integroida tämänhetkiseen yhteiskuntaan. Markku Leinonen ottaa artikkelissaan esille jatkuvasti muuttuvien työtapojen päivittämisen tarpeen, ja sen kuinka “markkinoiden pelisäännöillä elävä yhteiskunta kasvattaa ihmisistä kameleontteja”, joiden tehtäväksi muodostuu jatkuva sopeutuminen. Kysymykseksi siis jääkin, kuinka moni pysyy muutoksien mukana, edelleen säilyttäen tuon vapaan hengenviljelyn? Toinen ongelma muodostuu koulutuksiin hakeutumisesta. Yksinkertaisesti kaikilla ei vain ole mahdollisuutta hakeutua haluamilleen aloille. Muun muassa Suomessa tämä johtuu pääsykokeiden vaativuudesta ja opiskelijakiintiöstä,  ja muualla siitä, että koulutuksia ei kaikille aloille järjestetä ja koulutukseen pääseminen täytyy “ostaa”. Kenellä on varaa koulutukseen, saa sen. Tämä taas johtaa erilaisten luokkien ja tasa-arvottomuuden syntymiseen yhteiskunnassa.

 Moren sekä Comeniuksen utopiat muistuttavat ehkäpä joiltain osilta tämän päivän Zeitgeist-liikettä, jonka keskeisimpiin ajatuksiin kuuluu muun muassa rahajärjestelmän halvaannuttava vaikutus yhteiskuntaan, sekä maailman muuttaminen paremmaksi. Tämänhetkiseen yhteiskuntamalliin, jossa koulutuksen ideologia on rahaan tähtääminen ja eläminen tapahtuu markkinoiden pelisäännöillä, Moren ja Comeniuksen utopiat eivät ole mahdollisia toteuttaa.

Mitä mieltä muut ovat tuosta Moren utopiasta, olisko sitä mahdollista toteuttaa ja  minkä kustannuksella? Entä zeitgeist-liikkeen ajatus ja oppimisen merkitys ja tarkoitus?

ps. huomenna kutsuu Uleåborg ja Matuleenan ja Mikon tupariliinit jee

J